Renessanssipukuni

Kouluvuosi päättyi ja viimeisimmät ompeluprojektit sen myötä. Pitemmittä puheitta, tässä valmistamani renessanssipuku:
The school year has ended and my latest sewing projects along with it. Without further ado, here's the renaissance gown I made for myself:

Alunperin tarkoitukseni oli tehdä täysrenessanssipuku, mutta koska yksi suurimmista inspiroijistani oli Anne Boleyinin hahmo the Tudors -sarjassa, lopputulos on varmaankin täysrenessanssin ja myöhäisrenessanssin välimaastoa.

Materiaalina käytin puuvilla-pellavaa (50-50%) ja helman etuosaan, hihojen vuoriin ja päähineeseen 100% pellavaa. Kahteen materiaaliin jouduin päätymään, koska puolipellavaa oli Eurokankaassa jäljellä vain vajaa 7 metriä enkä löytänyt sopivan sävyistä harmaata muualta. Yhteensä kangasta kului noin 10 metriä ja helman ympärykseksi tuli hitusen vajaa 8 metriä.

Painatus helman etuosassa ja hihojen vuorissa on tehty silkkipainannalla itse suunnittelemallani printillä. Seulan valotus käy näppärästi koulun laitteilla ja aineilla joten tulen varmaan jatkossakin käyttämään kankaanpainantaa. Se antaa mukavasti mahdollisuuksia yksilöllisiin tuotteisiin.

 Valmistin myös puvun korut itse. Korunosat on väännelty Thing-a-majig-langantaivutustyökalulla hopeoidusta kuparilangasta ja käytin niiden kanssa helmiäislasihelmiä. Samoja helmiä käytin myös selässä nappeina ja päähineen koristelussa. Hihojen kiinnittämiseen valmistin helmistä, tavallisista napeista ja langasta ”kalvosinnappeja” ompelemalla helmen kiinni nappiin ja jättämällä väliin reilun kaulan.

~*~

Originally I set out to make a mid period gown, but because one of my greatest inspirations was the character of Anne Boleyn in the series the Tudors, the end result is from a bit later in the era.


My material was a cotton linen blend (50%-50%) and, for the front panel, sleeve lining and the french hood, a 100% linen. I had to use two different materials because the fabric shop only had 7 meters of the blend and I couldn't find a shade I liked anywhere else. All in all I used about 10 meters of fabric and the circumference of the skirt reached nearly 8 meters.


The print in the front panel of the skirt and on the lining of the sleeves is screen printed with my own print design. Making the screen was quite handy with the equipment at school so I'll be quite sure to use my own prints in the future as well. It opens nice opportunities for making unique products.


I also made the jewellery for the gown. The parts are made by twisting with a tool called Thing-a-majig and they're of silver plated copper wire and pearly glass beads. I used the same beads as buttons in the back and to decorate the french hood. I made some "cufflinks" for attaching the sleeves out of the pearls, buttons and thread by sewing a pearl onto a button and by leaving a longish shank.

Päähineessä käytin runkona hiuspantaa ja kovikekangasta, jotka päällystin mekon kankaalla. Sen on tarkoitus olla mukaelma french hood -tyyppisestä päähineestä. Voisin lisätä siihen vielä kankaisen hunnun kuten aikakauteen kuuluisi, mutta toisaalta se on jo sinänsä sen verran epäaidon mallinen ja pidän siitä sellaisenaan, että en varmaankaan tahdo.
For the head dress I used a wide head band as a base, attached some buckram to it and covered the whole thing with fabric. It's an adaptation of a french hood. I could add a veil as would be appropriate for the era, but its form isn't very authentic as is. Anyhow, I like it as it is and probably don't want a veil.

Puvun hihat ovat irrotettavat ja isompien hihojen alla on tavalliset hihat. Isommat hihat ovat vuoritetut ja niiden vuoriin painoin samalla seulalla kuin helman etuosaan reunan kaarta myötäillen 5 raporttia kumpaankin.
The sleeves are detachable and there are regular sleeves under the big ones. The large sleeves are lined and there are 5 repeats of the print following the curve of the sleeve opening on each of them.

Pääntiellä on itse tehty frivolitépitsi. Tämä on tiedostamani anakronisuus; frivolité kehitettiin aikaisintaan 1700-luvulla. Päätin, että koska pukuni silhuetti on tehty modernille korsetille ja korutekniikkani on moderni, en jää murehtimaan sitä, että pitsin valmistustapa on muuta pukua uudempi. Käytin pitsiin mustaa helmilankaa ja samoja helmiä kuin muualla puvussa. Sitä voisi tehdä vielä hiukan lisää kapeampien hihojen suihin.
On the neckline there is a self-made frivolité lace. This is a concious anachronism: frivolité wasn't invented until the 18th century at the earliest. I decided that since the silhouette of my gown is of a modern corset and the jewellery is made using a modern technique, I wouldn't worry about the lace being too young for the period. I used a black thread and the same pearls as for the rest of the gown. I could make a bit more for the smaller sleeves.

Kurssilla oli laajuutta se 5 ov ja taisin ylittää vaatimukset aika korkealta :D. Tämä oli todella antoisa projekti ja olen aidosti ylpeä lopputuloksesta. Puku on mukava päällä ja tunnen itseni kuningattareksi sitä kantaessani. Tässä vielä vertailun vuoksi myös tunnelmakuvani:
I think I made quite a bit more than would've been expected for the course :D. This was a rewarding project and I'm genuinely proud of the end result. The gown is comfortable to wear and I feel like a queen when donning it. Here's my concept picture for comparison:

Viime viikolla olivat tosiaan ensimmäiset näyttötehtävät. Niiden tarkoitus on toimia ammattikouluissa eräänlaisena laaduntarkkailuna ja valmistaa oppilaita työelämää silmälläpitäen ja siksi suht samat tehtävät teetetään kaikilla ammattiin opiskelevilla. Vaikka käydyistä kursseista saadaan muutenkin numerot, näytöt arvioidaan erikseen ja niitä arvostelemassa on useampi opettaja sekä työelämän edustaja. Hiukan saattoi ensikertalaista hermostuttaa...

Ensimmäiset näytettävät kokonaisuutemme olivat tuotteen valmistaminen ja kulttuurilähtöinen valmistaminen. Perus laite- ja materiaaliosaamista ja hiukan suunnittelua ja taiteellisempaakin puolta siis. Saimme tehtäväksemme valmiista itsellemme pukupussi käyttäen jotakin ensimmäisenä vuonna oppimaamme käsityötekniikkaa sen koristelussa. Itse päädyin tekemään pukupussini käyttäen toisella kurssilla parhaillaan tekemäni renessanssipuvun materiaaleja ja osin myös tekniikoita.

Pussin kummallakin puolella on silkkipainannalla ja valotetulla seulalla tehty kankaanpainokuviorivi. Etupuolella on myös aplikaationa ja konekirjonnalla toteutettu nimikirjain sekä hopeoidusta kuparilangasta vääntämistäni korunosista ja lasihelmistä tehtyjä helyjä. Tein myös vetoketjuun hiukan isomman vetimen.

Olen lopputulokseen melko tyytyväinen, vaikka muutama tuotekehittelyn paikka siinä vielä olisikin. Työ sujui joutuisasti ja opettajiltakin tuli lähinnä kehuja :).

Tässä luonnos puvusta, jonka pohjalta pussi syntyi:

En ole aivan yhtä söpö kuin Natalie Dormer Anne Boleyninä, mutta tässä puvussa voisin ehkä kuvitella olevani ;). Tudoreiden valtakausi sijoittuu täysrenessanssin loppupuolelle ja niitä piirteitä olen tähänkin pukuun hakenut. Suvun ruusuvaakuna löytyy myös helman printistä, tosin ei puna-valkoisena kuten se heillä oli.

Valitsemani kankaat ovat 100% pellavaa helman painettuun osaan ja hihojen vuoriin sekä 50/50 % puuvilla-pellavaa loppuun pukuun. Väriltään löytämäni kangas on, kuten pukupussista näkyy, hiukan tummempaa ja sinertävämpää harmaata. Mallillisesti puku on muuttunut hyvin vähän: irrotettavat päällyshihat ovat vielä hieman suuremmat ja niihin aion painaa vielä myös muutaman raportin helman printtiä. Miehustasta taas jätin printin pois. Pääntielle suunnittelin alunperin koristelua satiininauhasta taittelemalla, mutta se taitaa vaihtua frivolité-pitsiin. Helmivyö, kaula- ja korvakorut ja pääntien korut ovat pukupussiinkin tulleella tekniikalla tehty.

Koska kurssin aika on rajallinen, en voinut kuvitellakaan tekeväni puvun alle aitoa renessanssikorsettia, joten päädyin tekemään tämän puvun nykyaikaisen korsettini mitoille ja muodolle. Tämä on kuitenkin ensimmäinen aikakauspukuni, joten aivan täydelliseen tarkkuuteen tuskin olisin pystynyt muutenkaan, en ainakaan materiaalien puolesta. Jonkinlainen alushame sen alle täytyy kyllä tehdä kunhan budjetti ja aikatauluni sallivat.

Kaavoitin puvun peruskaavastani, piirsin printin ja valmistin korut sekä french hood -tyyppisen päähineen. Tällä hetkellä puku on vielä jonkin verran kesken: sain tänään leikattua kaikki kaavanosat ja pääsin aloittamaan ompelun. Huomenna odottaa yläosan sovitus ja toivottavasi sen valmistuksen jatkaminen. Korut ovat suurimmaksi osaksi valmiina, päähine on koristeluita vaille valmis ja hihojen vuori pitää vielä painaa. Palautuspäivä on kuun lopussa ja niihin aikoihin varmaan nappaan valmiista puvusta kuvia esiteltäviksi.

Paljon olen ottanut tehtäväkseni ja viisi opintoviikkoa täyttyisi vähemmälläkin, mutta kun jostain näin kunnolla innostun, minulle iskee vaikeus rajata pois kaikkea mitä tahtoisin toteuttaa. Tällä kurssilla päätin, että pidän ripeää tahtia yllä alusta asti ja olenkin mielestäni pysynyt hyvin aikataulussa. Se kuitenkin harmittaa, että n. 135:stä merkitystä oppitunnista melkein neljännes on kadonnut jonnekin. 8 lähti kokonaan pois ja 24 jouduimme käyttämään itsenäiseen työskentelyyn vailla opettajan neuvoja, kun hänelle tuli odottamattomia menoja (työhön liittyen tosin, joten eipä siitä häntä voi syyttää). Jospa sitä ei ensi kerralla etsisi siitä sananparren aidasta sitä korkeinta kohtaa mistä puskea itseään yli...

Ai niin, tänään kotiin lähtiessä löysin vaunustani Llothin kätyrin:

Hän paistatteli päivää niin tyytyväisen oloisena, että oli pakko napsaista kuva ennen kuin puhalsin hänet matkoihinsa :). Ei parane suututtaa hämähäkkikuningatarta.